Lempikuvia vuosien varrelta

Hei!

Luin tällaisen postauksen samalla otsikolla Plastic Dream blogista ja mun teki heti mieli koota vähän saman tyylistä tänne. Elikkä kehutaan vähän omia kuvia ja muistellaan mistä on lähdetty liikkeelle. Mun aktiivisimmat vuodet oon toki ollu täällä blogissa ja instassa, että vanhoista postauksista kyllä löytyy varsinaisia helmiä! Katson kuinka vanhoja kuvia oikein löydän ja yritän nostaa joka vuodelta edes yhden kuvan tänne :D  Itsellä saattaa mennä hankalaksi tää kuvien valikointi, koska mulla nousee itsekritiikki helposti esiin, mut yritän muistella mistä kuvista oon just sinä vuonna tykännyt itse. 

Mun kuvissa on aina ollu aika samanlaista teemaa. Tykkään kuvata eniten luonnossa, enkä ole koskaan innostunut siiman käytöstä. Samalla olen aika yksinkertaisten kuvien ystävä, ja samalla rakastan nukketaloja ja kaikkea pieniä yksityiskohtia. Mä kuvaan paljon kuvia kerralla ja oon julkassu aina monta kuvaa kerralla, koska en vaan osaa valita sitä yhtä parasta. En myöskään suunnittele omia kuviani paljoa, vaan usein kuvaan vain nukkea jossain ja se alkaa elää ihan omaa elämää jälkikäteen. Esimerkiksi tämä ensimmäinen kuva oli vain random räpsy kun oltiin kaverin kanssa Arnoldsissa, mutta kun olin julkaisemassa sitä instagramiin, aloin kirjoittamaan Miaa keskustelemassa mulle ja mun kaverille. Kaveri laittoi myös kommentteihin oman reagtionsa tilanteesta ja mun mielestä se oli vaan niin hauskaa, kuinka tääkin tilanne jäi vaan elämään!

Pakko vielä sanoa se, et mulle on merkannut enemmän tietynlaiset hetket ja hyvät kokemukset kuvien takaa, kuin kuvan laatu tai panostus. Toki ne on hyvä edellytys hyvälle kuvalle. Tärkeintä mulle on muisto hetkestä sekä kuvan takaa löytyvä tarina. Katsotaan, kuinka paljon innostun tarinoimaan tämän postauksen myötä, mutta ehkä tässä vaiheessa onkin hyvä aloittaa, ennen kuin menee ihan pelkäksi tekstiksi :D

2011

Löysin kuvan, johon olen tyytyväinen! Madamen tunnusmerkki ekana vuonnaan oli niin tää punainen mekko. Se vaan oli ja pysyi todella pitkään!

2012

Tämä! Ihastuin tähän kuvaan ihan täpöllä. Ihastuin tuolloin isojen bratzsien pieniin vaatteisiin näiden päällä. 

Tää oli pitkään mun tietokoneen taustakuvana! Vaate on nyt mikä on, mutta jotenkin tää asento ja valo ja järvi ja kaikki... <3

2013

Nää kaksi osaa kyllä poseerata jopa kesätuolissa!

Silmät ja niiden heijastukset osaa olla kyllä upeita!

2014

Ah, löysin tän! Olin niin ihastunut tähän tuolloin! Okei, oon mä vieläkin <3

Mia on niin mun business nainen <3 Oon aina rakastanut hänen hiustensa väriä, mutta ne ovat silti haastavat kuvattavat. Värimaailmaltaan ne sopivat usein leikkipuiston välineiden kirkkaisiin väreihin. Virkkaustaidot olleet kans vähän eri luokkaa kuin tänä päivänä. Jos joku ois kertonut, et osta ohuempaa lankaa ja ohuempi koukku, niin sekin ois jo auttanut paljon. Oon vaan opetellut tän taidon kokonaan itse, niin kehityskaari on samalla todella suuri.

2015

2015 syksyllä Violet saapui! Violet oli se, jota tungin aina puiden väleihin ja oksille. 

Mun luonnonlapsi <3

Tää on ylivalotuksestaan huolimatta mun lempikuvia Violetista! Tässä se on vain niin oma itsensä. Kiipeilemässä puuhun kevään valossa ja lempitakki päällään. Ja noi hiukset oli jotenkin vain just hänen hiuksensa. Nykyään hänellä on siistimpi ruskea peruukki, mutta oon ajatellut aina, että hänen hiuksensa olisivat punertavat. Siksi hänen hiuksensa ovat aina olleet pieni ongelma.

2016

Ah, tuo Rooman reissu oli ihana! Olin iloinen, että sain aseteltua Madamen niin hyvin tuohon! Pystyn niin kuvittelemaan Madamen oppaana selittämässä tässä jotain random faktaa Lateraanikirkosta (San Giovanni in Laterano).

Itsekritiikki, pysy poissa, kiitos..

Mut kattokaa kuin söpöt ne nyt on<3 Ystävykset maailmalla!

2016 mun little perhe vähän räjähti nopeassa ajassa. Ensin Livia, sitten Don, sitten Zilla... Löysin myös kuvanmuokkausohjelmat ja innostuin käyttämään niitä. Tämä yksi onnistunut tuotos, minkä otin isovanhempien luona, kun aurinko paistoi niin upeasti sisään <3 

2016 mun jaksaminen editointiin taisi olla huipussaan? Mistä oon ylpein, on ehdottomasti editit mun kuvatarinaan Kysymyksiä vailla vastauksia -postauksessa! 

Muistan että olin tosi ylpeä näistä kahdesta kuvasta! Nukkien määrä, asettelu, vaatteet, editointi... tykkään edelleen!

2017

Mä oikeasti käytän instagramia hyväkseni. Nämä molemmat ovat vanhoja postauksia sieltä, joihin olen todella tyytyväinen edelleen. En usko, että koskaan poistan tai arkistoin mitään instagramistani. Liian rakkaita nää kaikki <3

Yhteiskuva sen vuoden nukeista! Vieläpä onnistunut ja editoitu sellainen! Itsekehu on tässä läsnä (kerrankin).

2018

Blogini vanha planneri, en ole edes varma, miksi vaihdoin tän pois. Kaipasin kai vaihtelua. Sandra on aivan upea tässä, pikku seikkailija!

Tasapainottelun suurimpia mestariteoksia! Tuolloin vasta totuttelin ajatukseen, kuinka komea kaverin Taeyang Horizon onkaan. Ei siinä mennyt ku reilu vuosi, et hankin itselleni oman :D

Tää onnistui niin hyvin! Kirjoitin tuolloin Zillan tarinaa (mitä en koskaan saanut loppuun) ja muutin Violetin Chrisiksi ja askartelin rasian ja sormuksen. Kuvan nappasin Tampereen Luther kirkolla, missä on tullut vietettyä paljon aikaa, joten miksei sitten voisi muutamaa kuvaa ottaa? Tää panostus on jotain niin huikeeta!

2019

Never too much Horizon <3

Se tunne kun osallistuu johonkin kuvakisaan ja laittaa kaikkensa likoon, kannattaa välillä. Vaikka ei voittaisikaan, saa itsestään ulos ihan uskomattomia kuvia!

Dinan ekat kuvaukset ovat jääneet myös mieleen! Oli hellepäivä ja toivoin tuulta. No, ainakin pystyin luomaan tuulen tunnun kuvaan! 

Oonko ainut, joka ei jaksa ikinä editoida standia pois ja tykkää kuvista tällaisenaan?

2020

Tää on vaan täydellinen! No words!

Halusin laittaa tän kuvan heti kun puhuin alussa virkkaamisesta ja kehittymisestä. Tää on ehdottomasti lempimekko, jonka oon saanut tehtyä. Siitä tuli vaan täydellinen Dinalle, väri sopii täydellisesti hänen lumoaviin silmiinsä <3

(Kuvan kruunaa mun oma häämekko taustalla, eks vaa?)

I just love this love<3

Tämä on tullut varsin legendaariseksi kuvaksi itselleni. Suunnitelma syntyi jopa ennen kuvan ottamista. Teksti postaukseen oli valmis ennen mitään muuta: "Mulla on enemmän miehiä kuin kyntteliköllä kynttilöitä" :DD Mun rakkaat poitsut <3

Okei siis jos oikeasti puhutaan omista kuvista, joita mä palaan uudestaan ja uudestaan ihastelemaan, niin tämä on yksi niistä. Tää on vaan jotain niin täydellistä <3

2021

Oonko sanonu rakastavani Dinan silmiä? No, sanon nyt kuitenkin. Dinan luonne tulee tässä niin hyvin esiin! Peili, katse, meikki... Tää vaan lumoaa mut aina uudestaan! Tää kuvauskerta parvekkeella oli muutenkin varsin tuottoisa. Aina kun innostun kuvailemaan, voisin tehdä sitä vaikka kuinka monta tuntia!

Tässä on sitä jotain. Kesä aurinkoa, teini draamaa, rakkautta.

Tää on jotain niin mua :D

(Psst, on jotain kuvia, mitä en ikinä julkaisisi tänne ja mistä te saitte just pintaraapaisun)

Sisaruskuva! Rakastan kuvata näitä kahta sisarusta keskenään. Tässä on jotain ihanaa lämpöä!

Pakko laittaa vielä tää. Sorsa tuli kuokkimaan mun tyylikästä pipokolmikkoo ja vei itseasiassa kaikkien huomion itseensä :D Oli aivan huippu kuvausreissu ja ihana vastaanotto tälle kuvalle <3

Oli ihana koota jotain tällaista kasaan! Alkupostaus meni innostuksen vallassa, loppupuolella alkoi vähän väsyttää ja valikointi selvästi vaikeutui. Nykyään otan niin hyviä kuvia et tykkään melkein kaikista! Tän vuoden kuvat oli selkeästi vaikein valita. Ei sillä, yhä jäi ihania kuvia laittamatta, mutta ehkä heidänkin aika tulee joskus. Suurin osa lemppareista on tietenkin instagramissa, että sinne kykenevät voivat ihastella mun 544 postausta aina vuoden 2016 alusta asti.

Ei kai mulla muuta. Kiitos jos luit tänne asti!

En usko että teen enää tänä vuonna postausta, joten nähdään ensi vuonna!

Keep yourself warm!