Hei!
Mun nukkepoppoo on kasvanut jälleen yhdellä kaunokaisella sitten viime näkemän!
En voinut olla ostamatta little pullip rosea, kun hän tuli torissa vastaan. Oon ihastellut juuri tuota mallia muistaakseni 2015 loppu vuodesta asti, mutta sitten päädyinkin hankkimaan Livian (little pullip moonstonen), joten little pullip rose päätyi odottamaan vuoroaan.
Olen niin onnellinen, että hän on vihdoin täällä!<3
Avatessani häntä paketista, pidin instagramissa liveä ja pohdin hänelle nimeä.
Pian keksin hänen muistuttavan kovasti Kätkijät (Studio Ghibli) elokuvan Ariettaa!
Hetken asiaa mietittyäni, en keksinyt enää mitään sopivampaa nimeä hänelle kuin: Arietta Tanner!
Arietta on sopeutunut mun nukkeporukkaan yllättävän nopeasti!
Olen tänä vuonna yrittänyt keskittyä enemmän nukkien hahmojen kehittämiseen sekä tarinoiden luomiseen (enkä niinkään nukkien ostamiseen...). Kun Arietta saapui, pohdin kovasti, kuka mun nukeista tarvitsisi eniten kaveria tai jäänyt ehkä vähän sivumpaan? Sitten keksin Lumin, sillä hän tavallaan on aika yksinäinen hahmo, vaikka hän tunteekin Madamen. Hän ei ole esiintynyt kuvatarinassa edes nimenä ja musta tuntui, että haluan hänet mukaan edes johonkin porukkaan. No, sitten kuvasin Madamea, Lumia ja Ariettaa yhdessä ja mä vaan huomasin, kuinka ihanasti nää kolme luovaa ihmistä vois tuntea toisensa lapsuudesta!
Niinpä taidekolmikko syntyi!
Kirjoitin instagramiin ensimmäisen tarinan pätkän heistä:
Madame: "Kas tässä upea teos Virvatulet! Se on upea teos, joka kuvastaa sodan mielettömyyttä ja sen kaiken murskaavaa mekanismia!"
Lumi: "Mistä sinä tuon kaiken tiedät? Näyttää kyllä hienolta, oispa siinä vielä jotain värejä!"
Madame: "Luin netistä. Kuten myös senkin, että teoksen tekijä oli suunnitellut teoksen 'sisälle' valot!"
Arietta: "Oi! Sen olisin halunnut nähdä! Miksei niitä enää ole?"
Madame: "Muistaakseni ne täytyi poistaa konservoinnin yhteydessä."
Lumi: "Konservointi? Mitä se on?"
Arietta: "Etkö muista? Se on sitä että tietyn esineen tai rakennelman säilyvyys turvataan. Eikö se mennytkin niin, Bel?"
Madame: "Kyllä! Juuri siten meidänkin kulttuuriperintömme säilyy läpi vuosisatojen!"
Lumi: "Oletko todella näin innoissasi tästä patsaasta, ettet edes huomauta Ariettaa lempinimesi käyttämisestä?"
Madame: "Todellakin! Sellaisen perinnön minä haluan antaa itsestäni, etten ärsyynny joka kerta kun puhuttelette mua noin, varsinkin kun kyse on parhaista ystävistäni!"
Arietta: "Ihana ajatus! Ja kyllähän sinäkin Luna, innostut joka kerta kun puhumme vaatteista ja muodista."
Lumi: "Katson läpi sormieni tuon nimen käytön, Ariet. Ja olet kyllä oikeassa ne kaikki innostumme ihan oudoista asioista. En olisi ikinä uskonut sinusta tulevan meikkaajaa, sinä pieni näyttelijän alku!"
Arietta: "Kuka nyt lyhentelee nimiä? Saati nimittää pieneksi, kun haaveeni on olla vielä suuri näyttelijä!"
Madame: Annetaan meidän nimien ja haaveiden olla ja mennään eteenpäin! Katsokaa, tuolla joen toisella puolella on vielä toinen teos!"
Oli niin ihana kirjoitella heistä tarinan pätkää ja samalla miettiä, miten kukakin täydentää tätä pientä, mutta pirteää taidekolmikkoa! Lumi on porukan kyselijä ja utelija, mutta hän myös närkästyy helpoiten :D Arietta tuntuu varsin sosiaaliselta, sekä rohkealta ihmiseltä. Hän myös tuntuu tahallaan ärsyttävän Lumia ja luottaa enemmän Madameen? Onneksi on aina ihanan järkevä Madame, joka osaa olla kaikkien kanssa sekä lepytellä ketä tahansa!
Tarinassa Madamen lempinimi tulee siis hänen etunimestään Kristabel.
Lumi taas haluaa, ettei häntä kutsuttaisi Lunaksi, vaikka se on Lumin oikea nimi ja Lumi hänen taiteilijanimi.
Luonnostelin nää myös paperille keskenään!
Samalla mietin jokaiselle oman roolin:
"Hiustaituri" on Madame! Ei suotta hänen ammattinsa ole kampaaja.
"Vaatesuunnittelija" on tietysti Lumi, voiskohan hän korjata munki vaatteet...?
"Meikkimestari" on Arietta, joka myös haaveilee näyttelijän urasta!
Näin heistä syntyy täydellinen tehotiimi!
Oon miettinyt pääni puhki, onko nää vaan sattumalta kavereita keskenään, vai olisivatko he tuttuja samasta koulusta, tai jostain taideharrastuksesta? Oon ajatellu heidän olevan samanikäisiä keskenään. Mutta mikä taidelaji yhdistäsi nämä kolme, mistä kaikki olisi lähtenyt...?
Tätä vielä mietin, mutta sen oon päättänyt, että he ovat tavanneet jo lapsina!
Arietasta on paljastunut myös luonnonläheinen puoli. Hän pitää kovasti pienien hyönteisten seuraamisesta ja hän keräilee kaikkea pientä, mitä löytää metsästä; kukkia, erilaisia kiviä, tammenterhoja, lintujen sulkia sekä kauniita lehtiä (erityisesti ruskan aikaan). Hän tykkää tehdä niistä pieniä taideteoksia ja pitää niitä esillä huoneessaan. Okei myönnän, rakastan sitä Kätkijät -elokuvaa, josta ammennan tälle nukelle erilaisia piirteitä.
Arietta rakastaa monia värejä, eikä todellakaan osaa sanoa lempiväriään.
Sen osaan sanoa, että hän pitää erilaisista saduista ja tarinoista. Niistä on lähtenyt hänen halunsa näytellä erilaisissa rooleissa ja Arietta osaa kuvitella itsensä vaikka minkälaiseen ympäristöön. Hän ammentaa näyttelijänlahjojaan myös lukemalla ja kirjoittamalla itse.
Hän on samalla hyvin inspiroitunut, mutta ottaa roolinsa vakavasti. Hän on se joka on aina ensimmäisenä valmis menemään vaikka kukkapuskaan samaistuakseen kukkaiskeijuksi!
Tää oli täysin Arietan valtaama postaus ja mun mielestä tää on hyvä näin.
Jos aina ajattelen, et ei, tää on liian lyhyt, tää tarvii vielä jotain, eihän tässä ole mitään... silloin en selvästikään saa aikaiseksi postausta. Tiedän, haluaisin sisällyttää jokaiseen postaukseen niin paljon kaikkea, että itsekin välillä pakahdun. Mun on pakko alentaa itselleni rimaa blogin suhteen, että saan itsestäni jotain ulos. Toivottavasti tekin tykkäsitte tästä näin.
Katson, jos saisin aikaan jonkinlaisen koonnin kesän aikana otetuista kuvista, sillä kuvasin kesällä yllättävän paljon siihen nähden, miten vähän vietin täällä aikaani. Ehkä nyt kun kelit huononee ja illat pimenee, vietän ehkä aikaa tietokoneella? Ehkä.
Kiitos jos luit tänne asti!<3
Ihanaa syksyn aikaa kaikille!
