perjantai 11. maaliskuuta 2016

Täysillä eteenpäin


Heipsan! Mun toi torstai päivä on aina viikon toiminnallisin päivä kun täällä opistolla on silloin ilta turvapaikanhakijoille. Alkuillasta vanhemmille on suomenkielen oppitunti ja lapsille jotain tekemistä. Tämä oli jo toinen kerta kun riehuin itseni uuvuksiin lasten kanssa :'D Ja aamulla oli ollut toinen setti Israelin historiaa. Eki ei säästele meitä, eikä kyllä tarvitsekaan. Täysillä eteenpäin! (Taisin kyllä pitää omatoimisen hyppytunnin siis lintsasin. )
Tän kaiken jälkeen totean, että saatan postata aika usein perjantaisinkin. Tai sitten joka toinen torstai. Olen pahoillani, mutta tää mun rytmi on vasta muotoutumassa ja hakeutumassa. Testaan vähän kaikkea :D
Mutta nyt täysillä eteenpäin, eli siis otin itseäni niskasta kiinni ja kuvasin toisen osan tarinaa! 


Madame: ...


Mia: Krista hei, lakkaa keikkumasta siellä, jooko?


Madame: En lakkaa, varsinkaan jos kutsut minua sillä nimellä. *kipristää varpaitaan pysyäkseen*


Mia: Mutta Madame, sä tiput kohta! Vaikka äsken vielä toivoin jotain sen kaltaista, en halua tätäkään asiaa kontolleni. Sitäpaitsi oot vihdoin taas terve, älä ehdoin tahdoin leiki sillä!


Madame: ... Hyvä on.


Madame: Tyytyväinen?

Mia: Parempi. Tuu käymään täällä alhaalla.

Madame: Miksi?

Mia: Koska minä pyydän. Minulla on asiaa.


Madame: Mitä asiaa? *laskeutuu*


Mia: Sitä asiaa, että olet vilkuillut paljon ulos. Olet käynyt jossain aina välillä. Mikä sinua niin hermostuttaa?

Madame: *säpsähtää* M-minä vain... Minä vain olen huolissani.


Mia: Mistä olet niin huolissasi?


Madame: Nokun minä...


Madame: ...hukkasin laukkuni jonnekin.


Mia: Hukkasit laukkusi jonnekin? Oletko siis käynyt etsimässä sitä?

Madame: Joo.

Mia: No, oliko sitten siellä jotain niin tärkeää, että tarvitsisit sen?

Madame: Sanoisin, että en minä tarvitse sitä, mutta olisi tärkeää, että se olisi minulla.

Mia: Miksi?

Madame: ...koska sillä tavoin suojelen muita ihmisiä.


Mia: Suojelet muita ihmisiä? Kuulostaa aika vakavalta, mikä nyt ikinä onkaan kyseessä.

Madame: Se on... Anteeksi, en saisi puhua asiasta enempää. Lupasin niin eräälle henkilölle.

Mia: Niinkö? No, älä puhu sitten.


Tunnin päästä 

Mia: Tuota, Madame... Tarkoitin sillä lauseellani, että älä sitten puhu kyseisestä asiasta. En tarkoittanut, ettet saisi puhua.


Madame: ... Tiedän.

Mia: Miksi et sitten ole puhunut mitään?

Madame: Olen ollut ajatuksissani. 

 

Mia: Haluaisitko kertoa niistä jotain?


Madame: Tuota... En.


Mia: Olet rasittava! Miten voimme ikinä tottua elämään rauhassa keskenämme jos emme kerro asioistamme toisillemme?!

Madame: Voin kyllä lähteäkin. Talo on sinun ja minä tulin vain sinun kutsustasi. En ole ehkä tehnyt, mitä pyysit tekemään, mutta itse peruutit sanasi. Voin lähteä. Jatkan sitä reissaamistani paikasta toiseen-


Mia: Älä taas aloita tätä samaa riitaa! En anna sinun menettää omaisuuttasi minun möhlimiseni takia, vaan annan sinulle mahdollisuuden jäädä tänne ja tehdä täältä käsin töitäsi!


Mia: Sitäpaitsi- Hei, mikä tuo on? Näyttää ihmiseltä.


Madame: Mikä missä?

Mia: No tuo tuolla pihalla. Istuu vain paikallaan. Mikäköhän sillä on?

Violet: Lopeta jo tuo! Kyllä sinä jaksat, typyseni. Älä siihen jää! Mutta kun en jaksa ja jalkoja pakottaa...


Madame: Mitä se siellä tekee? Pitäisikö meidän hakea hänet sisälle?

Mia: Hakea? Luuletko että tuo tarvitsee apua? Hänhän on tosi lähellä ovea!

Violet: Pää pystyyn nyt! Nouse ja jatka matkaasi tai jähmetyt siihen! Älä jaksa poju... Tiedän, että huolehdit minusta, mutta nyt en vain enää jaksa.


Madame: Hän ei liiku... Mia, käyn katsomassa mikä hänellä on. *käärii takin hihoja*


Mia: No sitten minäkin tulen! Hupsista, odota heti, Madame! *asettelee pipoa* 


Madame: Haha! Näytit haussulta. Mut nyt mennään!

Mia: Juujuu... Olet vain aika nopea.


Madame: Nokun en halua ottaa sitä riskiä, että tyttö ehtisi kylmettyä tai jotain...! Hui! Varo liukasta kynnystä!

Mia: Sinun nopeudellasi ei edes varpaat ehdi jäätyä. Hiljennä hiukan vauhtia, ettet sentään satuta itseäsi!


Madame: Juujuu! Jos haluat, niin voit odottaa siinä, minä haen tytön.

Mia: Okei, minä odotan. En kuitenkaan pysy tahdissasi. Plus, satutin itseäni. Auh! No, en viitsi sanoa enää...


Madame: Toivottavasti en taas pahentanut Mian mieltä...


Madame: Hei, onko kaikki hyvin?

Violet: ...en jaksa nousta. Hyvä, sait apua. Hetkinen... Tunnen tämän tyypin jostakin... Ole varuillasi, Violet. Mitä? Miksi kutsut minua yhtäkkiä Violetiksi? Onko kaikki hyvin? *Violet kysyy hiljaa pojulta, ettei Madame kuule, mutta poju ei enää vastaa*


Madame: Voin auttaa. Tartu käteeni.

Violet: Ei sinun tarvitse... Kuka edes olet?

Madame: Nimeni on Madame Ray. Kutsu vain Madameksi. Ja haluan auttaa.


Madame: *tarttuu tytön kädestä* Tule edes hetkeksi sisälle lämmittelemään.

Violet: Mi-minä... Hyvä on.


Madame: Ja tuolla näet Mian, talon omistajien tyttären, mutta koska vanhemmat eivät ole olleet aikoihin paikalla, Mia pitää itseään talon emäntänä. Hän on ehkä välillä kärttyisä, mutta välillä ihan kilttikin. *puhuu ilman, että huomaa Violetin kuuntelevan*

Violet: Mia? Kuulitko poju? Etkö maininnut jostain Miasta kerran? Taisin mainitakin... Mutta en ole varma, onko se hän, en ole tavannut häntä pitkään aikaan... Yritä tutustua heihin typy. En häivy sisältäsi minnekään, vaikka olisin välillä hiljaa.


Mia: Ja taas yksi kiusankappale. Madamen kestin ihan hyvin, mutta... Mitäköhän tästä nyt tulee? Vaatiiko Madame minua majoittamaan taas yhden loisen talooni?





Sellaista tällä kertaa! Mitä piditte?
Haluan sanoa, että talo, jossa kuvasin tänään, ei ole pysyvä asuntoni. Kuvauspaikat vaihtuu sen mukaan, missä satun olemaan. Täällä opistolla on viikonloppuleirejä, joiden vuoksi joudun välillä vaihtamaan huonettani. Älkää siis hämmentykö :)
Mukavaa loppupäivää! :---)



lauantai 5. maaliskuuta 2016

Otsikko?


ja Italian matkan kuvia




Joo tota noin niin tajusin vasta nytten, ettei mun teksteissä ole ollut minkäänlaisia otsikoita. 
Anteeksi siitä, jos se on häirinnyt. Nyt kun tajusin asian, se häiritsee nimittäin itseänikin.
Tiedän, että on lauantai ja päätin viime viikon torstaina postata torstaisin. Asia meni kuitenkin niin, että olin hiihtolomallani Italiassa, enkä ruvennut siellä säheltämään mitään. Sitäpaitsi suurin osa kuvista oli kameralla, eikä minulla ollut piuhaa saati tietokonetta. Yksinkertaisesti nämä resurssini ja voimavarani eivät riittäneet mihinkään torstaina. Ajattelin, että olisin jaksanut eilen blogata, mutta olin kahdeksalta vihdoin kotona, enkä sitten jaksanut tehdä muuta kuin hillua perheeni kanssa ja myöhemmin yöllä valvoin yle areenassa...
Minusta tuntuu, että selitän ihan liikaa. Olisin voinut jatkaa tuotakin selostusta vielä pitempään siitä mitä tein ja miksi ja sitten selittelen itseni pussiin tai jotain. Älkää antako mun selostaa liikaa, muuten tämän blogin aihe jää kakkoseksi, eikä se oli tarkoitukseni.
Mutta nyt! Kuvia, jotka otin nukeistani Italiassa!


Lentoasemalla lähdössä^^



Mukaan otin siis Madamen ja Violetin. Violetin siksi, että hän on luonteeltaan menevä ja tunkee aina mukaan ja tykkää matkustamisesta. Madamen siksi, että tuo on ollut ennenkin Italiassa ja halusi taas mukaan. En estänyt häntä, vaikka tämä kaksikko ei ole.. tuota... kovin sopuinen. 



Kaksi viimeisintä kuvaa on jo Italian kämpästämme ja nuo kaksi tutkimassa sitä. Oli muuten jännä huone. Muistutti seinien takia jotain hullujen huonetta, ihan oikeasti!






Tollasia kuvia räpsin Colosseumin läheisillä portailla. Söimme siinä suomalaisitalialaista välipalaa; pillimehuja, kuivia kakkaroita, suklaacroissantteja ja keksejä.


Otin Laterani kirkon läheisillä portailla tälläisiä kuvia. Isä selitti Laterani kirkon Pietarin kirkkona ennen Pietarin kirkkoa. Siis iso kirkko, joka oli ennen Pietarin kirkkoa. Voin kuvitella Madamen selittämässä samaa tossa viimeisimmässä kuvassa xD






Madamesta räpsin kuvia Forum Romanumilla, kun oli niin hauskaa jotenkin laittaa tota obitsua noitten kivien myötäisesti. Taisin vähän lelliä Madamea matkalla.






Forum Romanumilla taas. Sieltä ei niin helposti päässyt pois. Ihan sika hieno, ihana ja suuri paikka! Haluun sinne takas kuvaamaan!




Viimeinen päivä, viimeiset kuvat (Tai siis toka vika kun heti perjantai aamuna lähettiin). 
Kuvaamista oli niin paljon muutenkin! Kamerassa on 1100 kuvaa ja pari kertaa otin pullipit esiin ja valitsin parhaat tähän. Eli varmaan 1000 kuvaa siitä, missä oltiin Italiassa, mitä tehtiin, mitä syötiin jne. Nuo 100 kuvaa on sitten pullippieni kuvia. Ei, en kuvaa paljoa en (ehehe). 

Eipä mulla sitten muuta. 
Oliko teillä kiva hiihtolma? Milloin se oli ja mitä teitte? Olisi kiva kuulla :)