sunnuntai 6. elokuuta 2017

Tutun tuoksu


Violet: *juoksee hengästyneenä*


Violet: Huuh... se teki hyvää. Pää räjähtää vähemmästäkin.

Poju: Ai mistä?


Violet: Valitset sitten aina huonoimman ajankohdan puhua! Olisin halunnut olla hetken yksin ja hengittää vapaasti. Onko se liikaa vaadittu?

Poju: Mutta olet sentään yksin nytten! Ja minä en ole puolestani voinut hengittää vapaasti vuosiin, ota sekin huomioon ennenkun alat puhumaan vapaudesta!


Violet: ...Missäköhän olen. Juoksin aika kauas ajatuksissani.

Poju: Älä minulta kysy, sinä se tässä olet joka näkee eteensä.

Violet: Nyt turpa kii-


?: Kertaalleen vielä. "Mene lähelle rantaa, näet sieltä pitkälle johtavan tien, josta ensimmäisestä oikealle lähtee polku punakattoisen talon luokse...

Poju: Violet, mikä sinulle nyt tuli?

Violet: *Ei saa sanaa suustaan*


?: "...Älä vain mene sisään vaan odota tarkkaillen. Kun talosta tulee henkilö jonka tunnet..."


Violet: *silmät suurina* ...sisko? Oletko se sinä? Mitä, miten...?

?:Tunnemmeko me? Keskeytit ajatukseni, tolvana!


Violet: Älä tolvanaksi nyt nimittele, Suski!? Etkö tunnista siskoasi? Onko siitä niin pitkä aika kun olet nähnyt pikkusiskosi? Missä vaiheessa muutuit takaisin ihmiseksi?

Poju: Violet, rauhoitu! Mieti vähän!

Violet: Ja sinä hiljaa! Eh, anteeksi sisko, en tarkoittanut sinua.


?: Olet outo. Tarvitsetko apua?


Violet: On totta, että taisin eksyä, mutta se ei haittaa enää yhtään. Missä sinä olet ollut? Miten olet siinä?

?: Tule, minä autan sinut päätielle, jutellaan matkalla.


Violet: Okei, tehdään niin! Tarkoitan kiitos!

?: Ole hyvä.

Poju: Violet, älä tee tätä...


Mia: Mitä nyt Livia? Miksi lähdimme Violetin perään? Ja miksi puhuit sisällä hänelle vain jostain "läheisestä ihmisestä"?

Livia: Koska Violet ei ajattele. Kohta joku Zilla on sen niskassa ja kaikki mitä me tiedetään ja ollaan selvitetty on ollut turhaa! Puhuin Violetille läheisestä ihmisestä, koska hän ei muista tarkasti kyseistä ihminen kun on ollut niin pieni. Hän kuitenkin voi haistaakin tutun tuoksun. 

Madame: Tarkoitatko, että Violetilla ei olisi sisarusta vaan joku "läheinen"? 


Livia: Niin minä itse uskon ja nyt Zilla voi käyttää tätä tietoa hyväkseen!

Madame: En ymmärrä miksi juuri nyt? Violethan lähti vain haukkaamaan happea, ei kai sitä voi joka kerta tarkkailla kun hän menee yksin ulos?

Mia: Voisin kysyä ihan samaa.


Livia: Mutta Mia! Sinähän itse sanoit sen! Zilla on aivan kaiken takana, kaiken! Jos se saa nyt Violetin ansaan, olemme pulassa!


Mia: Se oli enemmänkin kysymys... Hei, tuolla tapahtuu jotain!


Zilla: Loistavasti toimittu tyttöseni. Auta nyt minua niin viedään hänet kotiin.


?: Mutta äiti! Onko meidän oikeasti pakko? Ei Violet ole tehnyt mitään pahaa!


Zilla: Toimi! Älä mukise tai muutan sinut takaisin koiraksi!

?: ...hyvä on.


Livia: Tätä juuri pelkäsin. Meidän täytyy mennä perään ja olla nopeita!

Mia: Mutta entä suunnitelma? Miten Pojun käy?


Livia: Nyt pitää hiukan soveltaa, mutta runko on yhä sama... Jos Zilla muuttaa Violetin koiraksi en voi tehdä muuta kuin... Mia! Hae Möky ja seuraa meitä! Madame, tule mukaani. Madame?


Madame: Mm... mitä?

Livia: Käskin sinua tulemaan mukaani. Nyt on kiire!


Mia: Odota! Madame, miksi sinä tuijotat tuota tyttöä?

Madame: Sori Mia, on kiire kuten Livia sanoi.


Mia: Ei kun nyt selität! Sinä tiedät kuka tuo tyttö on!

Livia: Madame?


Madame: ...hänen nimensä on Sandra. Tapasin hänet pienempänä äideiltämme salaa. Isämme esitteli meidät toisillemme.


Mia: Isänne...?

Livia: Johan alkaa selvitä. En silti ymmärrä, miksi Zilla on tappanut isäsi, jos he ovat olleet... mutta emme voita mitään miettimällä, meidän on mentävä! Tule Madame! Mia, ole nopea että ehdit seurata meitä!


Mia: Hyvä on, hyvä on... En vain ymmärrä miksi tarvitsemme Mökyä. Mutta sen ymmärrän, että Madame on jättänyt paljon kertomatta minulle...

Madame: ...


Livia: Te kaksi! Nyt ei ole aikaa riidellä! Yritän ehtiä siirtämään Violetissa olevan Donin osan Madameen ja Madamessa olevan 2/10 osan Donia Violetin ruumiiseen! Mökyä tarvitsemme saadaksemme Violetin huomion, jos Zilla on jo muuttanut tämän koiraksi! Tajuttu? Hyvä!















Jei! Sain vihdoin kasattua tarinaa! Se olikin vähän jäänyt ja piti oikein muistella mitä tässä oikein on tapahtunut. Kuvat on siis kännykällä otettuja, joten suurin osa on sen takia pystykuvia. Ja oon kuvannu noi kuvat jo aikaisemmin, nyt piti vaan saada käsikirjoitus ojennukseen. Ja luulen että jos kerran olen julkaisemassa Zillan tarinaa jossain vaiheessa, jätän sen varaan joitain asioita, jotka auttavat ymmärtämään tätäkin tarinaa. Mutta mun pitää hioa sitä vielä^^ Eipä mulla muuta, kiva jos tykkäsitte tästä postauksesta, nähdään taas seuraavassa!
HELP! Picmonkeylla ei näköjään pysty enää tallentamaan muokattuja kuvia ilmaiseksi ja oon ihan yhyy. Tiedättekö jotain ilmaisia ja helppokäyttöisiä muokkausohjelmia? Kiitän jo etukäteen!


tiistai 25. heinäkuuta 2017

Mitä sinä etsit?


"Älä etsi onnea. Jos etsit, et löydä sitä, sillä etsiminen on onnen vastakohta" - Eckhart Tolle

Hei ihmiset!
Tässä postauksessa tulee olemaan vähän kaikkea. Pahoitteluni jos ne tuntuvat hiukan sekalaisilta, mutta itsellänikin oli hiukan vaikeaa keksiä järjestystä kuville, saaden myös kasaan vähän tekstiä. 
Ensimmäisenä tekstinä tulee olemaan runo, joka yksi ilta vain tuli ajatuksiini. Kyseessä on siis enemmänkin minun ajatukseni, vaikka kuvissa esiintyykin Don. 
Toisena tekstinä tulee olemaan Zillan ajatuksia. Olenko sanonut kirjoittavani tarinaa hänestä? Poimin tarinastani sanoja ja muovasin ne Zillan suuhun. Mietin, haluatteko joskus, että julkaisen tänne jotain tarinaa, vaikka kyseessä on nukkeblogi? En siis varmaan tule tekemään siitä kuvatarinaa, mutta onhan kyseessä Zillan menneisyys.









Sry mun sormi, mut mul oli ongelmia tallentaa picmonkeyssa kuvia, joten en pystynyt rajaamaan sormeani poiskaan xdd



Kehittelin pienen runon pätkän:


Joukkoon kuulumaton
Ulkopuolinen


"Ei ole samanlainen kuin me"
Ihan erilainen


Mutta mitä järkeä
On olla samanlainen


Vain minä voin olla
Jollekin se rakkain





Zillan ajatuksia


Hulluksi minua sanottiin
Ja sitä taisin hiukan ollakin


"Olen yhteydessä aaveisiin"
Vaikka itse itseäni säikähdin


Yritin piiloutua, olla hiljaa
Huomasin silti kaipaavani seuraa


Käteeni tartuttiin, ylös autettiin
Sain ystävän, joka auttoi minua seisomaan


Etsin kuitenkin muutakin,
mitä muut eivät etsineet


Huomasin jääneeni yksin,
ja se oli jälleen minun omaa syytäni


Ja kun työnsin ainoan läheiseni toisen nurkkiin
Oli minulla taas aikaa harhakuvilleni

















Voin kai tässä välissä mainita sen, että näiden kolmen väliset asiat on vähän vaihtelevat. Useimmiten ajattelen, että Livia on ihastunut Doniin ja Violet on tajuamattaan kiintynyt poikaan. Ja tarinassahan Don onkin Violetin sisällä (spoilers? Eh, I think that you have seen it). Donin puolesta en oikein osaa sanoa asian oikeaa laitaa, mutta ainoana poikana shippaan häntä tietysti välillä melkein kaikille 8)


LIVIA DON´T DO IT!! 


Livia? Where are you? I don´t see you... Did you fly away?



























 Sellasta tällä kertaa! Mitä tykkäsitte kuvista? Entä teksteistä? Mitä haluaisitte minun postaavan seuraavaksi tänne? Kaikkea saa ehdotella ja olisi kiva kuulla teidänkin ideoita ^^